Blogi

Rikossyytteisiin vastaaminen

Kuinka vastata syytteeseen?

Suomessa on rikosoikeudenkäynneistä olemassa kaksi menettelytapaa. Nykyisin valtaosa rikosasioista, jotka siirtyvät syyttäjän syyteharkintaan ja lopulta syytteiden nostamiseen käräjäoikeudessa, toimitetaan niin sanotusti kirjallisessa menettelyssä. Tällöin edellytettään muun muassa sitä, että rikos ei ole vakava ja että syytetty on myöntänyt syytteet.

Aina, kun syytetty kiistää syyllisyytensä, siirtyy asia varsinaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn ja pääkäsittelyyn käräjäoikeudessa. Tällöin, ja erityisesti silloin kun asia on vaikeaselkoinen tai epäselvä, on suositeltavaa, että syytetty hankkii itselleen Suomessa ylemmän oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen avustajan. Muu henkilö ei saa toimia kuin poikkeustapauksissa syytetyn avustajana.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa avustajan ottaa, sitä helpompi on avustajan päästä juttuun sisälle, sekä perehtyä rikoksen vakavuuteen ja mahdolliseen syyksilukemiseen. Syyteeseen vastaaminen kirjallisesti on lähes yhtä tärkeätä kuin siihen vastaaminen suullisesti jutun käsittelyssä. Kun soitat lakimiespuhelimen juristipäivystykseen, annamme heti tukea syytteiden vastaamiseen sinun asiassasi.

Katso myös lisätietoja syyttäjäviraston virallisilta sivuilta.

 

Lapsen elatusriita - kuinka paljon tulee maksaa elatusmaksuja?

Pääsääntö on, että se lapsen vanhempi, jonka luona lapsi ei vakituisesti asu, maksaa lapsen elatuksesta maksuja vanhemmalla, jonka luona lapsi vakituisesti asuu. Lapselle maksettavan elatusavun määrä voidaan sopia vanhempien välisellä sopimuksella, jonka sosiaaliviranomaiset vahvistavat, tai tuomioistuimen ratkaisulla. Tavallisempaa on, että ensiksi mainittua sopimusta noudatetaan. Yleisintä on, että elatusapu maksetaan kuukausittain ja niin kauan, kunnnes lapsi on 18-vuotias.

Elatusmaksun suuruus

Elatusavun suuruus on määritelty laissa varsin yleisluonteisesti. Sen vuoksi käytetään alempia säädöksiä apuna elatusmaksun suuruutta arvioitaessa ja maksua ennakoitaessa. Lapsen elatusavun määrää arvioitaessa huomioidaan maksun suuruutta vähentävinä seikkoina muun ohella lapsilisän suuruus ja lapsen luonapitoyöt/päivät sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi ei vakituisesti asu. Lapsen elatusavun määrää laskettaessa pääpaino on toisaalta lapsen elatustarpeella ja vanhemman elatuskyvyllä. Mikäli vanhemmilla on useita yhteisiä lapsia, tulee lisäksi huomioida niin sanottu mittakaavaetu.

 

Haasteeseen vastaaminen

Niin rikos- kuin myös siviiliasioissa haasteella pannaan vireille asian käsittely oikeudessa. Kun haaste toimitetaan käräjäoikeuteen, huolehtii käräjäoikeus, että haaste menee tiedoksi vastapuolelle. Haasteen tulee lähtökohtaisesti vastata. Muussa tapauksessa käräjäoikeus saattaa antaa asiassa yksipuolisen tuomion. Tätä tulee välttää varsinkin silloin, kun haaste on riitainen tai se sisältää virheitä. Haasteeseen voi vastata itse. On kuitenkin tärkeätä, että erityisen epäselvissä ja riitaisissa haasteissa kääntyy lainoppineen puoleen.

 

Hyvää uutta vuotta 2012!

Lakimiespuhelin toivottaa hyvää uutta vuotta 2012 kaikille asiakkaillemme!

 

Riita avioehdosta

Avioehtosopimus voidaan tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioliiton jälkeen ei avioehtosopimusta voida laatia. Avioehtosopimuksen sisällöstä koituviin riitoihin sovelletaan perhevarallisuuslainsäädäntöä ja sopimusoikeudellista lainsäädäntöä. Lisäksi maantavalla vaikutetaan aviovarallisuusoikeuden sisältöön. Avioehtosopimus on niin sanotusti odottava sopimus. Se ei varsinaisesti aktivoidu ennen avioeroa. Avioeroa haetaan puolestaan kahdessa eri tilanteessa, ks. avioerolinkki. Mikäli sinulla on tarkempia kysymyksiä avioehdosta, soita lakimiespuhelimeen. Juristimme ovat päivittäin tekemisissä avioehtojen kanssa.

 

Haaste rikosasiassa - kuinka vastata?

Haasteeseen vastaaminen

Rikosasian vastaaja tulee haastaa haastemiehen välityksellä vastaamaan rikossyytteeseen. Kun vastaaja on haastettu rikosasiassa, voi hän tunnustaa niin sanotussa kirjallisessa menettelyssä syytteen teonkuvauksen. Tällöin vastaaja on lähtökohtaisesti antanut suostumuksen kirjalliseen menettelyyn esitutkinnassa.

Mikäli vastaaja on kiistänyt teon, tulee haasteeseen vastata. Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, sitä tärkeämpää on haasteeseen vastata kirjallisesti. Tällöin vastaajan vastaaminen useimmiten laatii kirjallisen vastineen.

 

Eroriita

Kuinka menetellä avioerossa?

Avioliitot samoin kuin avioerot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Ei ole olemassa samanlaista päättymistapaa. Siitä huolimatta lainsäädäntö sääntelee yhtäläisesti kaikista avioerotilanteista. 

Kun avioeroprosessi on muuttunut sellaiseksi, että neuvotteluyhteys entiseen kumppaniin on katkennut eikä avioeroprosessia kyetä saattamaan päätökseen ilman ulkopuolisen apua, on suositeltavaa kääntyä lainopillisen henkilön puoleen. 

Avioerossa kartoitetaan ensin, onko avio-oikeuden poissulkevaa sopimusta laadittu, onko avio-oikeuteen muuten vaikuttavia esimerkiksi perintöön liittyviä määräyksiä annettu.

 

Asuntoriita - miten menetellä?

Asuntoriidassa eteneminen

Asuntoriidasta on tavanomaisesti kyse silloin, kun asunto ei ostajan mielestä vastaa sovittua. Tällöin on ensin tarkistettava, onko kyse minkälaisesta kaupasta - kiinteistöstä vai asunto-osakekaupasta. Sen lisäksi asuntojen virhesäännöksiin pätevät erilaiset reklamointiajat. Yhtäaikaisesti asunnon tai kiinteistön virhe on jossain tapauksissa on ollut havaittavissa myynnin yhteydessä, jolloin kyse ei ole enää virheestä.

Ennen asuntoriidan pahenemista on paikallaan muun ohella, että kartoitetaan vahingon sisältö, tarkistetaan vastuukysymykset, arvioidaan korjauskustannukset ja huomioidaan aiheutunut vahinko kokonaisuudesssan.

Lakimiespuhelimen juristit hoitavat päivittäin asuntoriitoihin liittyviä puheluita.

 

Esitutkinta ja poliisikuulustelu

Milloin poliisilta saa tietoa esitutkinnasta?

Lähtökohta on, että poliisi kertoo esitutkinnasta ja sen sisällöstä viipymättä, kun se vain on mahdollista rikoksen selvittämisen kannalta. Harkinta on siten poliisin käsissä ja vaihtelee luonnollisesti paljon eri rikosnimikkeiden välillä.

Poliisikuulustelu

Epäilyllä on lain nojalla oikeus käyttää avustajaa poliisikuulustelussa. Myös muulla asianosaisella on tämä oikeus. Toisaalta on laissa säädetty velvollisuus saapua poliisikuulusteluun, jos siitä on apua rikoksen selvittämisessä.

 

Asianomistajan vaatimukset

Mitä asianomistaja tarkoittaa?

Asianomistajalla tarkoitetaan tavanomaisesti henkilöä tai tahoa, joka on kärsinyt rikoksen vuoksi vahinkoa. Toisin sanoen asianomistaja on tavanomaisesti rikoksen uhri.

Asianomistaja rikosprosessissa ja vaateiden ajo oikeudessa

Asianomistajalla on oikeus vaatia korvauksia rikosasioissa, kun rikoksella on aiheutettu vahinkoa asianomistajalle. Suomen rikosprosessioikeudessa syyttäjä voi ajaa asianomistajan vaatimuksia samalla, kun hän ajaa rikossyytettä vastaajaa vastaan. Kun asianomistajan vaatimukset ovat esimerkiksi todisteluun nojautuvia, tai riitaisia, on kuitenkin tavanomaista, että syyttäjä ei aja asianomistajan vaatimuksia, vaan tällöin asianomistajan on itse ajettava niitä.

Kun asianomistaja velvoitetaan itse ajamaan vaateitaan, on suositeltavaa, että asianomistaja turvautuu juristin apuun, joka ajaa asianomistajan puolesta vaatimuksia. Tällöin asianomistajan vaatimusten lisäksi, vaaditaan asianomistajan oikeudenkäyntikuluja vastaajan suoritettavaksi. Joskus tuomioistuin erottelee riita-asian käsittelyn erilleen rikosprosessin käsittelystä, jolloin asianomistaja-vaateita käsitellään erillisessä oikeudenkäynnissä.

Lakimiespuhelimen juristit osaavat neuvoa asianomistajaa rikosprosessissa. Ota yhteyttä, mikäli asia on epäselvä.

 

Sopiminen perinnöstä

Kuinka sovitaan perinnöstä?

Perinnönjaolla päätetään kuolinpesän yhteisvallinta omaisuudesta. Pesän osakkailla on mahdollisuus jakaa kuolinpesä sopimuksin, kunhan sitä ennen on muun ohella laadittu perukirja ja huolehdittu kuolinpesän veloista. Toisaalta, mikäli tilanne niin vaatii, voidaan kuolinpesä jakaa lakisääteisin edellytyksin ulkopuolisen pesänjakajan toimesta.

 

Määra-aikainen vuokrasopimus

Määräaikaisen huoneistovuokrasopimuksen päättäminen

Lähtökohta laissa on, että määräaikaista huoneiston vuokrasopimusta ei voida päättää.

Pääsääntöön on kuitenkin poikkeuksia. Ensinnäkin huoneiston vuokrasopimus voidaan tällöinkin purkaa erityisen painavista perusteista.

Toiseksi, huoneiston vuokrasopimus voidaan irtisanoa myös, mutta nämä edellytykset laissa esitelty erikseen. Tällöin vastapuoli voi olla oikeutettu korvaukseen.

 

Haasteeseen vastaaminen - vastineen laatiminen

Haasteeseen vastaaminen on syytä tehdä perustellusti. Yksinkertaisten saatavien kanssa - esimerkiksi rahasaamisten suhteen - vastaaja voi laatia vastineensa itse. Kirjoita vastineessa, mihin mahdollinen kiistäminen perustuu taikka minkä vuoksi katsot, ettet ole velvollinen suorittamaan saatavaa.  Kun tapaus on riitainen, on suositeltavaa, että turvautuun juristin apuun. Lakimiespuhelimessa voimme neuvoa, mitä sinun kannattaa vastineessa kirjoittaa. Voit myös kätevästi varmistaa sen, oletko vedonnut vastineessasi oikeaan lakiin ja perusteeseen, jos kyse on kuluttaja- tai kauppasaatavasta.

 

Haaste velkomusasiassa - mitä tehdä?

Kun postin mukana tulee käräjäoikeuden kirje, jossa todetaan, että Teidät on haastettu oikeuteen esimerkiksi velkomus- tai häätöasiassa on menettelyn kannalta parempi, että asiaan reagoi. Useimmiten kirjeensaajalla on jo käsitys siitä, mistä syystä kirje on tullut kotiin, mutta joskus voi haaste tulla, kun sitä ei lainkaan odota.

On aina parempi reagoida haastekirjeeseen, kuin olla reagoimatta. Lue aluksi, mistä asiasta haaste on pantu vireille. Haasteen mukana tullut vastaanottotodistus on syytä palauttaa, sillä muussa tapauksessa tuomioistuin joutuu turvautumaan haastemieheen tiedoksiannossa. Jos kyse on sellaisesta saatavasta, joka on epäselvä tai mielestäsi kyseenalainen, on parempi kääntyä juristin puoleen ja varmistua saatavan lainmukaisuudesta. Tuomioistuin ei tutki kaikkia väitteitä tai edellytyksiä virkatyönä, vaan niihin on vastaajan vedottava. Ota yhteyttä lakimiespuhelimeen tällaisissa tilanteissa.

 

Kuluttajan perintäkuluista

Kuluttajan perinnässä sovelletaan laissa erityissäännöksiä. Kuluttajasaatavien perinnässä on myös noudatettava laissa sallittuja enimmäismääriä eri toimenpiteiden osalta. Esimerkiksi velallisen kokonaiskuluvastuu perintäkuluista rajoittuu 190 euroon, kun saatavan pääoma (eli alkuperäisen velan määrä)  on 250 euroa tai vähemmän. Kun saatavan pääoma on yli 250 euroa rajoittuu perintäkuluvastuu 220 euroon.

On muistettava, että oikeudenkäyntikulut eivät lukeudu perintäkuluihin. Näin ollen niitä voi velkoja vaatia velalliselta, jos velallinen ei perinnänkään jälkeen ole suorittanut velkasaatavaa.

 

Aloittavan yrityksen riskit

Yrityksillä voi tulla vastaan lukuisia juridisia ongelmia, joista on hyvä konsultoida lakimiestä. Seuraavassa on esimerkkitilanteita, joissa yrityksillä ongelmia tyypillisesti esiintyy. Yrittäjä soita lakimiespuhelimeen ja kysy lisää! Maksat vain puhelun hinnan.

Perintä

Asiakkaan kieltäytyessä maksamasta laskua, tai muuten perusteettomasti viivytellessään laskun maksamisessa on yrityksen aiheellista lähteä perimään saatavaansa. Perintäkustannukset ja kulut eivät lähtökohtaisesti tule perintää hakevan yrityksen maksettavaksi.

Sopimus

Sopimus on kahden tai useamman yrityksen tai yksityishenkilön välinen sitoumus täyttää sopimuksen mukaiset velvoitteet. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, eli lähtökohtaisesti lähes kaikesta voi tehdä sopimuksen. Tästä on kuitenkin lainsäädännössä useita rajoituksia. Sopimus voi lähtökohtaisesti olla suullinen, mutta tietyt sopimukset on tehtävä määrämuotoisesti. Sopimuksen velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata erilaisia seuraamuksia. Tästä esimerkkinä korvaus toiselle osapuolelle. Selvitä yrityksesi sopimusvastuusi nopeasti, mieluiten jo ennen ongelman kärjistymistä.

Yrityksen mainonta

Yrityksen mainonnasta ja markkinoinnista on säädelty useassa laissa. Lähtökohtaisesti yrityksen mainonnan tulee huomioida kuluttajan edut, eikä saa olla hyvän tavan tai maun vastaista. Yrityksen mainonnan tulee huomioida kuluttajan lisäksi myös yrityksen kilpailijat. Toisin sanoen, yrityksen tulee noudattaa markkinoinnissaan hyvää tapaa myös suhteessa toisiin yrityksiin, varsinkin samalla alalla toimivia kohtaan.

 

Lakiosa perinnöstä II

Rintaperillisen tulee vaatia lakiosaansa silloin, kun perittävä on esimerkiksi testamentilla määrännyt omaisuudestaan. Lakiosan suuruuteen vaikuttaa luonnollisest myös lakiosaperillisten lukumäärä.

Lakiosaa ei kyetä testamentilla loukkaamaan. Toisaalta rintaperillisen ei tarvitse aina erikseen vaatia lakiosaansa, jos sitä ei ole erikseen loukattu.

 

Lakiosa - miten vaaditaan?

Lakiosan vaatiminen on lähtökohtaisesti rintaperillisen, ottolapsen ja tämän jälkeläisen oikeus. Lakiosaan oikeutettujen määrä siis vaihtelee eri tilanteissa, eikä lakiosa ole vakiintunut summa, vaikka näin usein luullaan.

Lakiosavaade on esitettevä itsenäisesti ja se määräytyy eri laskumallien mukaan riippuen esimerkiksi saaduista ennakoperinnöistä. Testamentti tai muu lahja ei saa rikkoa lakiosaa ja tarvittaessa voidaan lakiosaan tehdä laskennallisia lisäyksiä. Kuten lakisäännökset yleensä, myös Suomen perintöoikeudellinen lainsäädäntö on monimutkaista, ja tarkemmista yksityiskohdista on hyvä kysyä juristilta erikseen.

 

Kilpailukieltosopimus

Yleisesti - kilpailunrajoitusehto

Kilpailukieltolauseke, kilpailukieltosopimus, kilpailunrajoitusehto tai kilpailukielto yleensäkin on tavanomainen velvoite eri sopimusjärjestelyissä. Velvoitteen rikkominen on myös tavanomaista samoin siitä johtuvat oikeudenkäynnit. Kilpailukieltolauseke/kilpailunrajoitusehto tarkoittaa yleensä velvoitetta, jolla rajoitetaan siihen sitoutuneen oikeutta harjoittaa tietynlaista elinkeinotoimintaa tai oikeutta työskennellä kilpailevassa yrityksessä.

Kilpailukiellon pätevyys

Kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä arvioitaessa tulee erityisesti tarkastella sopimus-, kilpailu-, työ- ja yhtiöoikeuden säännöksiä; riippuen siitä, mitkä näistä soveltuvat yksittäistapaukseen. On tilanteita esimerkiksi, joissa kilpailukieltolauseke on suoraan lain nojalla pätemätön. Pätemättömyysarviointi suoritetaan tapauskohtaisesti - soita omasta tilanteestasi ja kysy lisää: 0200 11 222.

 

Sopimuksen kohtuullisuus

Kohtuuttomuusharkinta sopimuksissa

Sopimuksenteossa on hyvä huomioida yleinen kohtuusperiaate, joka tunnetaan lainsäädännössämme. Tässä kirjoituksessa keskitytään kohtuuttomuusharkintaan ja arvioidaan perusteita, joilla yleisesti saatetaan päätyä sopimuksen kohtuullistamiseen. Kannattaa myös lukea aiempi teksti sopimusrikkomuksista lakimiesblogissa.

Heti alkuun on hyvä tehdä erottelu mitättömien ja kohtuuttomien sopimusten välillä. Pääperiaate on oikeuskirjallisuudessamme, että nämä termit tarkoittavat eri asioita. Tietyt sopimukset saattavat olla mitättömiä suoraan lain perusteella. Toisaalta jotkut sopimukset saattavat olla pätemättömiä myös lakiemme perusteella, mutta tähän pätemättömyyteen on asianosaisen nimenomaisesti vedottava. Kolmanneksi tietyt sopimukset voivat oikeuttaa vielä sopimuksen kohtuullistamiseen, vaikka sopimus muuten olisi pätevä.

Milloin sopimus on kohtuuton?

Jälleen kerran on syytä todeta, että kohtuuttomuusharkinta on yksittäistapauksissa tehtävää harkintaa. Tässä mainitut esimerkit eivät myöskään anna yksiselitteistä vastausta kohtuuttomusharkintaa, vaan tämä on syytä antaa juristien tehdä.

Yleisesti sopimusehtoa voidaan kohtuullistaa, jos se johtaisi kohtuuttomuuteen tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Tällöin sopimusta voidaan joko sovitella tai sopimusehto jättää kokonaan soveltamatta. Toisaalta on hyvä muistaa, että kohtuuttomuusharkinta suoritetaan aina asianosaisten välillä. Harkinnassa otetaan muun muassa huomioon koko sopimuksen sisältö, sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet ja olosuhteet sopimuksen teon jälkeen sekä osapuolten asemat sopimusta tehtäessä ja teon jälkeen.

Maallikon tulisi tarkastuttaa sopimus juristilla, jos hän epäilee, että sopimuksessa on ehtoja, jotka voivat olla kohtuuttomia. Tämä tarkastus on erityisen tärkeätä tehdä tilanteissa, joissa maallikko ei ole varma, ovatko kaikki sopimuksen sisältämät ehdot varmasti päteviä ja sopimuksen kokonaisarvo on merkittävä.

Lopuksi korostamme, että sopimuksen kohtuullistaminen on aina poikkeuksellista ja se tehdään ainoastaan painavin perustein. Kuluttajalla on lisäksi erityisoikeuksia kohtuullistamisessa ja sen harkinnassa.

Käy lukemassa lisää wikipediasta.

 

Sopimusrikkomus II

Tässä kirjoituksessa keskitytään tällä kertaa sopimuksiin yksityisten välillä. Lue yleisempi kirjoitus sopimusrikkomuksista tästä.

Pääsääntöisesti yksityisten, eli juridisessa terminologiassa luonnollisten henkilöiden välillä, voidaan perustaa sopimus suullisesti tai kirjallisesti. On muistettava, että riippuu erityislainsäädännöstä, onko suullinen sopimus ensinnäkään pätevä - on ainoastaan yleinen olettamus on, että tälläinen sopimus on pätevä.

Sopimuksissa on aina kyse erilaisista velvoitteista. Voidaan myös puhua suorituksista osapuolten välillä. Sopimusrikkomus edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että toinen osapuoli on täyttänyt sopimuskokonaisuudesta oman osuutensa. Vasta kun tämä suoritus on täytetty, voidaan pääsääntöisesti toista osapuolta syyttää tämän joko kokonaan tai osittain laiminlyömästä velvoitteesta. Tällöin voidaan käyttää termiä sopimusrikkomus tai -loukkaus, riippuen siitä kuinka vakavasti rikkomuksesta on kyse.

Sopimusrikkomuksia on erilaisia. Sopimusoikeutta ylipäätään on vaikeata kuvailla parilla sanalla. Joissain tilanteissa toisella osapuolella on mahdollisuus pidättäytyä suorittamasta omaa velvoitettaan.

Tarkempi arvio sopimusoikeudellisista oikeuksista on syytä tehdä lakimiehen kanssa. Varsinkin riidoissa, joissa on suurempi taloudellinen intressi kannattaa lakimiestä konsultoida.

Useimmiten yksityisten välisissä sopimuksissa ei muisteta huomioida esimerkiksi soveltuvaa erityislainsäädäntöä. Jossain tilanteissa soveltuva erityislainsäädäntö voi olla pakottavaa oikeutta ja antaa suoriakin vastauksia asianosaisten sopimussuhteeseen. Muun muassa sopimusrikkomuksen vakavuus ja huolimattomuuden tai tahallisuuden asteet vaikuttavat seuraamusvaateeisiin. Toisaalta sopimus on aina kokonaisuus. Tämä arvio pitää muista myös sopimusrikkomusta tai sopimusloukkausta arvioitaessa.

 

Perintä

Kuluttajasaatavan perinnästä

Tässä keskitytään kuluttajasaatavan perintään. Tosin osa tässä esitetyistä seikoista pätevät myös muihin saatavien perintään.

Kuluttajasaatavasta on kyse silloin, kun ammattimainen perintäyhtiö perii saatavia kuluttajalta. Hyvän perintätavan on täytyttävä kuluttajasaatavissa, jotta perintäkuluja voidaan kuluttajalta vaatia.

Perinnässä ei saa antaa virheellistä tietoa perintäkohteesta tai perintäkuluista. Lisäksi perintäkulut on kuluttajasaatavissa rajoitettu eri luokkiin riippuen perittävän maksun suuruudesta. Perinnässä tulee noudattaa hyvää tapaa, eikä kuluttajalta voida vaatia kohtuuttomia kuluja perinnästä. Hyvästä perintätavasta on kuluttaja-asiamies ohjeistanut.

Perintäsaatavien tulee olla oikeudellisesti päteviä, jotta niitä voidaan ylipäätään periä. Jos tämä edellytys ei täyty, ei perintä ole mahdollista. Katso lisätietoja kuluttajaperinnästä kuluttajavirasto.

 

Konkurssi

Kuka voi joutua konkurssiin?

Suomen oikeusjärjestyksen mukaan kaikki ihmiset (luonnolliset henkilöt) voidaan asettaa konkurssiin. Kaikki oikeushenkilöt eivät toisaalta ole konkurssikelpoisia. Esimerkiksi Suomen valtiota ei voida asettaa lainkaan konkurssiin. Sama pätee kuntiin.

Konkurssin edellytys

Konkurssiin yleinen edellytys on maksukyvyn puute. Maksukyvyttömyys tulee olla vakava ja pitkäaikainen. Olettaman vahvuus riippuu konkurssihakijasta.

Konkurssilla on lukuisia esteitä. Yleisin este on se, ettei yhtiö tai henkilö ole maksukyvytön.

Konkurssiasioissa keskiössä on monet päivämäärät, jotka määrittelevät muun muassa takaisinsaantiin perustuvat oikeudet. Velallistahon luovutukset takaisinsaanti aikana voivat nimittäin olla takautettavissa.

Katso hyödyllinen linkki: konkurssiasiamies.

 

Takaaja

Takaajan asemasta

Lakimiesblogissa on aiemminkin kirjoitettu takauksesta. Takaajan asema on riippuvainen sovellettavasta laista ja sopimuksesta. Yleislaista poiketaan, jos erityislaissa säädetään tarkemmin. Takauksiin suhtaudutaan myös lainsäädännössä eri tavoin, riippuen pitkälti minkä tyyppisestä takauksesta on kyse.

Yritystakaaja

Yritysten velanannossa vaaditaan yleisesti takaajaksi luonnollista henkilöä. Esimerkiki avointen yhtiöiden velanannossa (tässä “AY-takaus”) vaaditaan usein takaajaksi omistajan lisäksi tämän puolisoa tai muuta, kolmatta henkilöä. Kommandiittiyhtiössä (tässä “Ky-takaus”) on voidaan velkavastuuta laajentaa vastaavin tavoin.

Osakeyhtiöt muodostavat erillisen varallisuuspiirin, jonka vuoksi suurempi velaksianto suojataan lähestulkoon aina vakuuksin. Näistä tyypillisin on takaus (tässä “Oy-takaus”).

Ay-, Ky- ja Oy-takaus vaaditaan pääsääntöisesti yhtiön omistajilta ja toimijoilta. Oy-takauksella voidaan velkojan näkökulmasta laajentaa omistajan vastuuta tämän sijoittamasta omapääomasta myös muuhun omaisuuteen.

Takaus ja sopimusoikeus

Takauksiin sovelletaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja yleistä sopimusoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pakottava lainsäädäntö on aina takaajan puolella, mutta muutoin voivat osapuolet sopia toisin. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee takauksen laajuuden ja pätevyyden.

Takaus terminologiaa

Päävelka määritetään usein toisen henkilön velaksi, josta takaaja vastaa. Takaajan asemassa olevan tai sellaiseksi ryhtymistä harkitsevan, tulee ymmärtää, että hän on vastuussa velasta, jos itse päävelallinen ei kykene velkaa maksamaan. Yhtiön ollessa takaaja (Ay-takaaja ja Ky-takaaja) voi takausvastuu tulla jopa omistajien maksettavaksi. Omistajien oletetaan tämän ymmärtävän toimiessaan ko. yhtiöissä. Erityistakauksella voidaan taata vain ja ainoastaan tiettyjä velkaeriä tms.

 

Talousrikos

Talousrikoksista

Talousrikoksilla tarkoitetaan yleisesti rikoksia, joissa taloudellisella toiminnalla aiheutetaan vahinkoa joko valtiota tai muuta julkisoikeudellista henkilöä kohtaan tai muuten aiheutetaan taloudellista vahinkoa rikoksien avulla. On huomattava, että jälkimmäisessä määritelmässä ei vahingon kärsijän oikeushenkilöllisyydellä ole merkitystä. Petos voidaan usein nähdä myös talousrikoksena.

Kyse on tietyssä mielessä oikeuden väärinkäytön kiellosta ja toisaalta hyötymiskiellosta rikoksissa. Tunnetuimpia talousrikollisuuden rikosnimikkeitä lienevät vero-, rahanpesu-, kirjanpito- sekä velallisenrikokset. Lisäksi on olemassa törkeät tekomuodot näistä kaikista rikoksista.

Vakavimpien talousrikoksten tutkinta on keskusrikospoliisin tehtävä. Katso linkki.

Talousrikoksissa on tarpeen turvautua juristin apuun jo esitutkintavaiheessa. Tämä sen vuoksi, että talousrikosasioiden esitutkintamateriaali on usein tavallista laajempi.

 

Lakipuhelin yrittäjille

Lakimiespuhelimen rinnakkaispalvelu on nyt avattu. Oikeuspuhelin on lakipuhelin, joka on erityisesti tarkoitettu yrittäjille sekä pienille yhtiölle, jotka haluavat nopeata juridista konsultaatiota.

Oikeuspuhelimessa päivystävät yhtiöoikeuteen erikoistuneet juristit.

Käy tutustumassa uuteen lakipuhelimeen klikkaamalla oikeuspuhelin.

 

Riita testamentista

Erimielisyys testamentista

Pesänosakkaiden välille voi syntyä erimielisyyttä siitä, onko perittävän tekemä testamentti pätevä, oikeudenmukainen tai tulkittu oikein. Myös muista testamentin yksityiskohdista voi syntyä pesänosakkaiden välillä riitaa.

Vakavissa riitatilanteissa kannattaa turvautua lainoppineeseen mahdollisimman varhain. Ensinnäkin Suomen oikeusjärjestelmässä esimerkiksi testamentin moittiminen on sidottu aikamääreisiin. Toiseksi, jos moittimista ei suorita ajoissa voi oikeuden siihen menettää, eli testamentti tulee siltä osin päteväksi.

Pätevä testamentti

Testamentti tulee tehdä Suomen lain mukaisesti. Testamentti tulee myös tehdä määrämuotoisesti. Sen lisäksi testamentin määräysten tulee olla lain mukaisia. Muussa tapauksessa testamentti ei ole pätevä, eikä sitä voida aikanaan täytäntöönpanna.

 

Velallisen rikos

Talousrikoksissa usein kyse velallisen tekemistä rikoksista

Suomen oikeusjärjestelmä tuntee kaksi menettelyä joiden tarkoitus tähtää velkojen maksuu. Nämä ovat ulosotto- ja konkurssimenettely. Näissä menettelyissä voi ilmetä velallisen tekemiä rikoksi.

Tyypillisiä velallisen rikoksia

Tyypillisiä velallisrikoksia tai velallisen tekemiä rikoksia ovat velallisen petos, velallisen epärehellisyys sekä joissain tapauksissa kätkemisrikos. Näissä kaikissa rikoksissa on jokseenkin eri tunnusmerkistö.

Velallisen rikosten esitutkinta on usein monitahoista ja monimutkaista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että velallisten rikosten esitutkintamateriaali on tavanomaista laajempaa. Myös rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen on vaikeampi arvioida kuin muissa rikoslajikkeissa.

Juristi apuun tavanomaista aiemmin

Lakimiespuhelimen juristit ovat erikoistuneet ja kokeneita erityisesti talousrikosasioissa. Varsinkin epäselvissä tapauksissa on syytä turvautua juristin apuun jo esitutkintavaiheessa. Juristi voi toimia avustajana kuulusteluissa.

 

Syyttäjän tehtävät

Syyttäjän tehtävä on nostaa rikossyyte poliisin suorittaman esitutkinnan jälkeen, jos syyttäjä katsoo, että epäilty tekijä on syyllistynyt rikokseen. Puhutaan syytekynnyksestä.  Syytekynnys on korkeampi kuin poliisin esitutkintakynnys. Toisin sanoen, esitutkinta voidaan Suomessa aloittaa jo silloin, kun on syytä olettaa tai epäillä rikoksen tapahtuneen.

Syyttäjä edustaa rikosasioissa periaatteessa “yhteisöä”. Syyttäjän tehtävä on nostaa yhteisön puolesta syyte jopa silloin, kun rikoksenuhri ei itse syytettä ole nostamassa syytettä tai vaadin rangaistusta tekijälle.  Toisaalta on olemassa niin sanottuja asianomistajarikoksia, joista asianomistaja itse voi ainoastaan nostaa syytteen tekijää vastaan.

On muistettava, ettei henkilö tuomita vielä syyttettä nostettaessa. Vasta tuomioistuin tuomitsee rikoksesta epäillyn.

 

Sopimuksen vahingonkorvaus

Suomessa vahingonkorvausoikeus on toteutuu kolmella eri tavalla ja sopimusoikeuden kautta vahingonkorvausvastuu toteutuu ainoastaan, kun sopimuksella on jotakin pätevästi sovittu.

Vahingonkorvaus sopimussuhteessa on sopimuksesta riippuvainen. Toisaalta sopimusoikeudessa on myös yleisesti vahingonkorvausoikeudellisia säännöksiä, jotka pätevät kaikissa vahinkotilanteissa.

 

Laiton uhkaus

Mitä tarkoitetaan laittomalla uhkauksella?

Laitomalla uhkauksella tarkoitetaan rikosta, jossa uhataan toista aseella tai muulla tavoin siten, etä uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen henkilön puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Uhkaus sisältyy moneen muunkin rikoksen tunnusmerkikstöön. Laittomasta uhkauksesta on käytännössä kyse silloin, kun ainoastaan uhataan ilman muun rikostunnusmerkistön täyttymistä.

Laittoman uhkauksen kriminalisoinnilla on tarkoitus suojata henkistä turvallisuutta.

 

Kavallus

Mitä kavalluksella tarkoitetaan?

Kavalluksella tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen henkilö anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta. Tekotapoja on jaeteltu kolme. Henkilö voi lain mukaan kavaltaa toiselle kuuluvan velan, eli saatavan. Toisaalta lain tulkinnasta riippuen voidaan kavaltaa esine. Kolmas vaihtoehto on löytötavaran kavallus.

Kavalluksen yleiset tunnusmerkit

Kavallus-tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä fyysisyyttä, vaan myös tiliotteella oleva elektroninen raha on kavalluksen piirissä. Kavalletun omaisuuden tulee olla muun kuin kavaltajan. Toisin sanoen, se ei voi olla kavaltajaksi epäillyn omaisuutta. Muutoin kavalluksen tunnusmerkistö ei täyty. Tosin muu tunnusmerkistö voi tällöin täyttyä - esimerkiksi petos.

 

Hallitusvastuu

Hallituksen jäsenen vastuu

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan pääosin osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Osittain sama pätee myös asunto-osakeyhtiön hallituksen jäseneen. Suomessa yhtiön niin sanottu “corporate governance” rakentuu yhtiökokoukselle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallituksen pääasiallista tehtävää voisi luonnehtia toimitusjohtajien (asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijä) valvominen ja ohjeistaminen, sekä merkittävämpien operatiivisten päätösten tekeminen. Tosin on muistettava, että hallituksen tehtävät ja velvollisuudet vaihtelevat huomattavasti eri kokoisissa ja eri toimialoilla toimivissa yhtiöissä. Tapauskohtainen harkinta tulee myös vastuun osalta harkittavaksi.

Kenelle korvattava?

Osakeyhtiön hallituksen jäsen voi olla korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta yhtiötä, osakkeenomistajaa tai muuta ulkopuolista henkilöä kohtaan. Ulkopuolisella henkilöllä laissa tarkoitetaan pääsääntöisesti yhtiön velkojaa tai muuta sopimuskumppania. Huomattavaa on, että jo pelkkä tuottamus yleensä aiheuttaa hallituksen jäsenen korvausvastuun, kun taas esimerkiksi osakkeenomistajan korvausvastuu edellyttää pääsääntöisesti aktiivista vaikuttamista ja suoranaista tahallisuutta vahingonkorvausvelvollisuuden aktivoitumiseen.

Mitä kuuluu hallituksen jäsenen vastuuseen?

Jos katsotaan, että hallituksen jäsen on aiheuttanut vahinkoa, on lähtökohtana se, että tämän on täysimääräisesti korvattava aiheuttamansa vahinko. Hallituksen jäsenen vastuun arviointi riippuu, minkälaisesta vahingosta on kyse. Nykyisessä laissa jo lain periaatteiden rikkominen voi aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden.

 

Velkakirja

Lainsäädäntömme tuntee kaksi velkakirjatyyppiä. Puhutaan juoksevasta velkakirjasta ja tavallisesta velkakirjasta. Juokseva velkakirja on sidottu velkakirjan haltijaan, tästä tuleekin juoksevan velkakirjan synonyymi haltijavelkakirja. Tavallisenkin velkakirjan voi luovuttaa edelleen, ellei toisin ole sovittu.

Velan irtisanominen

Velan irtisanomisella tarkoitetaan sitä, että velka sovitaan päättymään ja erääntymään kokonaisuudessaan tiettynä hetkenä. Aina velan irtisanominen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ennen velan irtisanomista on syytä konsultoida juristia. Samoin velallisen on syytä tarkistaa aina, onko velka irtisanottu lain mukaisesti.

 

Velan vanhentuminen

Yleisesti

Velan vanheminen tulee ymmärtää kahdella tapaa. Ensinnäkin, jos saatava ei ole haettu ulosmitattavaksi, sovelletaan vanhenemiseen eri säädöksiä kuin silloin, jos ulosmittausta on haettu tuomion oikeusvoimalla. Toiseksi lainsäätäjä on hieman kummallisesti nimennyt lait, joiden perusteella velvoitteet vanhenevat. Velan vanhenemisella kun voidaan tarkoittaa velvoitteita yleisestikin. Lisäksi on syytä huomauttaa, että velkoja voi vedotessaan erityislainsäädäntöön saada velan vanhentumiseen noudatettavaksi pidempiä vanhentumisaikoja kuin mitä lex generalis, eli yleislaki oikeuttaisi.

Vanhentuminen

Vanhentuminen tarkoittaa lain sanamuotojen ja oikeustulkintojen perusteella puhtaasti ajan kulumiseen. Passiivisuus sekä velkojan että velallisen puolelta on vanhentumisen edellytys. Aktiivisuus velan perinnässä useimmiten estää velan taikka velvoitteen de facto vanhentumisen. Tässä kirjoituksessa esitetään ainoastaan yleisimmät vanhentumisajat, eikä huomioida erityislakeja.

Velan vanhenemisen yleisiä määräaikoja

Vuoden 2004 lakiuudistus nopeutti velan ja velvoitteiden vanhentumista. On huomautettava, että velan vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti tai oikeudellisesti. Tällöin velan vanhentumisaika ei kulu.

Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Tämä alkaa kulua - ilman erityisiä edellytyksiä - mm. seuraavista päivistä: velan erääntymispäivästä tai kaupassa päivästä, jolloin kauppatavara (niin sanotun tradition tapahduttua) on luovutettu velalliselle. Muun muassa vahingonkorvauksista on erisäännökset samoin rikoksesta johtuvasta velasta.

Toinen merkittävä vanhenemisaika on 10 vuotta. Se pätee toistaiseksi myönnettyyn tai ehdollisesti syntyneeseen velkaan. Samoin se pätee silloin, kun lyhyempi vanhenemisajan edellytykset eivät täyty. Toisaalta talletukset esimerkiksi luottolaitoksiin eivät vanhene.

Täytäntöönpanossa noudatetaan omia vanhenemisaikoja. Epäselvissä tapauksissa kannattaa selvittää velan voimassaolo juristilta.

 

Sopimusrikkomus

Mitä sopimusrikkomuksella tarkoitetaan?

Niin yritykset kuin luonnolliset henkilöt tekevät päivittäin useita kymmeniä, ellei peräti satoja sopimuksia. Toisin kuin mitä yleisesti luullaan, Suomen oikeusjärjestelmä tunnistaa pääsääntöisesti myös suulliset sopimukset päteviksi. Täten kirjallinen sopimus ei pääsääntöisesti ole sopimuksen pätevyyden edellytys - se ainoastaan helpottaa näyttötaakassa osoittamaan, mitä todellisuudessa tuli sovituksi. Tämä arviointi suoritetaan tuomioistuimessa viime sijassa. Sopimuksen kirjallinen muoto on edellytyksenä sopimuksen tai ko. oikeustoimen pätevyydelle ainoastaan tiettyjen sopimus tai oikeustoimien osalta.

Sopimuksen osapuolet tajuavat olleensa sopimussuhteessa tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun sopimusta rikotaan. Yleensä rikkonut osapuoli katsoo, ettei hän ole ollut sopimussuhteessa; tähän ko. osapuoli ainakin tyypillisesti vetoaa. Sopimusrikkomuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen sopimuksen osapuolista laiminlyö velvoitteensa tehdä tai olla tekemättä jotakin. Jotta kyseessä olisi nimenomaisesti sopimusrikkomus, täytyy velvoite, jota on rikottu, olla pääsääntöisesti sopimussuhteesta johtuva velvoite tai vähintään niin sanottu sopimuksen johdannainen.

Aina tapauskohtainen kartoitus

Sopimusrikkomuksen kartoittaminen on juridisesti maallikolle vaikeata. Lakimieheen tulisikin ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, jotta pääse selville oikeuksistaan. Tapauskohtaisesti kyetään sopimusrikkomus kartoittamaan ja mahdollinen erityislainsäädäntö ottamaan huomioon.

Sopimusrikkomuksen seuraamukset ovat moninaisia. Ensinnäkin sopimuksen toinen osapuoli voidaan joissain tapauksissa velvoittaa täyttämään sopimus. Jos tämä ei ole mahdollista, on tavanomaista, että loukattu osapuoli vaatii vahingonkorvausta sopimusta rikkoneelta. Aina on kuitenkin kyse tapauskohtaisesta harkinnasta ja riippuu pitkälti mahdollisesta erityislainsäädännöstä ja sopimustyypistä voidaanko esimerkiksi vahingonkorvausta vaatia.

 

Takaus

Mitä takaus tarkoittaa?

Takaus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että toinen henkilö ottaa vastatakseen toisen henkilön velaksiannon. Käytännössä on olemassa kahdenlaisia takauksia. On niin sanottu omavelkainen takaus ja toissijainen takaus. Ensimmäisellä tarkoitetaan takausta, jossa takaaja on vastaa velasta “kuin omastaan”. Tällöin voi velkoja kääntyä heti takaajan puoleen velan maksamiseksi, vaikka velka ei olisi varsinaisesti edes erääntynyt. Jälkimmäisellä takausmuodolla tarkoitetaan takausta, jossa takaaja on velvollinen maksaa toisen henkilön velka vasta kun tämä on todettu maksukyvyttömäksi.

Mitä on syytä ottaa huomioon?

Takauspäätöstä ei tule tehdä hätäisesti. Takauspäätöksellä voi olla vaikutuksia takaajan omaan lainansaantiin. Takauspäätöstä tehtäessä tulee varautua ja laskea pahimman vaihtoehdon mukaan, jos/kun velallinen ei kykene maksamaan lainaansa jäädessään esimerkiksi työttömäksi tms.

Yksityistakaajalla on ollut vuodesta 1999 erityisiä lakisääteisiä oikeuksia takauksen sovittelemiseksi.

 

Yrityksen perustaminen

Yrityksen perustaminen on järkevää silloin, kun yksittäisen henkilön toiminta on taloudellisesti tuottavaa ja muodostaa elinkeinon. Elinkeinonharjoittaja toimii lähtökohtaisesti ilman erillistä laissa säädettyä yhtiömuotoa. On huomattava, että yksittäisellä elinkeinonharjoittajalla on useita lakisääteisiä velvollisuuksia aina toimiessaan elinkeinonharjoittajana.

Yritykset, lukekaa lisää www.oikeuspuhelin.fi

Yhtiömuodot

Avoin yhtiö

Yksinkertaisin yhtiömuoto on niin sanottu avoin yhtiö, joka perustetaan perustamissopimuksella. Avoin yhtiö tulee rekisteröidä kaupparekisteriin, mutta tällä ei ole oikeutta luovaa vaikutusta. Tietyt elinkeinot ovat luvanvaraisia. Avoimella yhtiöllä tulee olla toiminimi, jotta sen rekisteröinti olisi mahdollista. Avoin yhtiö on helpoin ja lähtökohtaisesti halvin yhtiömuodoista, mutta sen omistajat ovat kaikella omaisuudellaan vastuussa yhtiön velvoitteista. Vastuu on siten erittäin laaja. Tapauskohtaisesti voi vastuusuhteiden kartoittaminen edellyttää juristin apua.

Kommandiittiyhtiö, KY

Kommandiittiyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä siinä, että siinä on aina oltava vähintään kaksi omistajaa. Toinen omistaja on lähtökohtaisesti vastuussa kaikella omaisuudellaan yhtiön velvoitteista ja toinen ainoastaan sijoittamallaan pääomallaan. Kommandiittiyhtiön perustamisessa on suositeltavaa käyttää vastuurajojen kartoittamisessa apuna juristia.

Osakeyhtiö, OY

Osakeyhtiö on niin sanottu pääomayhtiö. Sen omistajat ovat yhtiön velvoitteista vastuussa lähtökohtaisesti ainoastaan sijoittamallaan pääomalla. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin lukuisia poikkeuksia, jotka voivat olla jopa sopimuskohtaisia. Osakeyhtiön perustamisessa on tarpeen aina konsultoida lakimiestä, jotta vastuusuhteet ja perustamissopimus tehdään lainsäädännön mukaisesti. Osakeyhtiön perustaminen eroaa huomattavasti avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta ja on aina tilannekohtaisesti harkittava ja tehtävä toimenpide. Perustamisvaiheen huolimattomuus voi kantaa juridisen vastuun, joka aktualisoituu omistajalle vasta vuosien kuluttua.

Lue lisää oikeuspuhelin.

Osakkuusasemasta ja aseman tuomasta vastuista

Osakkuusasema niin kommandiittiyhtiössä kuin osakeyhtiössäkin tuo aina velvollisuuksia. Kommandiittiyhtiössä on turvallisempaa olla äänettömänä yhtiömiehenä varsinkin silloin, kun toimii passiivisena työntekijänä yhtiössä tai on ainoastaan sijoitusmielessä mukana yhtiössä. Osakkeenomistaja joutuu pelkästään tämän roolin perusteella harvoin henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön velvoitteista, jos toisin ei ole sovittu, eikä osakkeenomistaja ole aktiivisesti toiminut yhtiön velvoitteisiin johtaneiden päätöksien teossa. Jos osakkeenomistaja on yhtiön hallituksessa, voi pääsääntöisesti henkilökohtainen vastuu aktualisoitua, jos henkilö on aiheuttanut yhtiölle tai sen omistajille tai kolmansille huolimattomuudellaan tai tahallisesti vahinkoa.

Vastuuasemiensa karttoittaminen on hyvä tehdä ennen kuin “hyppää” mukaan yhtiöön. Lakisääteiset velvollisuudet ja vastuut voivat olla yllättäviäkin.

 

Lesken oikeuksia

Lesken oikeudet kuolinpesässä

Leskellä on monia oikeuksia kuolinpesässä, joihin tämä voi turvautua. Tässä kirjoituksessa leskellä tarkoitetaan myös rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyttä osapuolta.

Lesken hallintaoikeus ja asumisoikeus

Ensinnäkin, leskellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattona. Ainoastaan tietyillä perillisillä voi olla oikeus vaatia jäämistön jakoa tässä tilanteessa. Näiden vaatimuksista huolimatta leskellä on pääsääntöisesti kansankielellä sanottuna asumisoikeus asunnossa, jossa tämä on asunut kuolleen aviopuolisonsa kanssa. Asumisoikeuden piiriin kuuluu myös irtaimistoa. Viime kädessä irtaimiston, joka tämän oikeuden piiriin kuuluu, arvioidaan tuomioistuimessa.

 

Home- ja kosteusvaurio

Eri säädöksissä on eri tavalla säädetty siitä, mitä seuraamuksia home- tai kosteusvauriosta on asunnolle tai kiinteistölle, kun niistä on tehty kauppa. Kosteus- tai homevauriossa on pääsääntöisesti kyse kohteen laadullisesta virheestä riippumatta siitä, minkä tyyppisestä kohteesta on kyse.

Mitä on sovittu?

Yleensä virheessä on kyse siitä, onko ostaja ollut tietoinen siitä, että kohteessa on ollut kyseenomainen home- tai kosteusvaurio. Jos ostaja on ollut tietoinen kohteessa olevasta vauriosta, voidaan katsoa, että kohde on sopimuksen mukaisessa kunnossa. Tämä sääntö on yleinen sekä kiinteistö- että asuntokauppalainsäädännössä. Toisaalta, jos ostaja ei ole ollut tietoinen siitä, että kaupan kohteessa on kosteus- tai homevaurio katsotaan, ettei kaupankohde ole sellaisessa kunnossa kuin mitä on sovittu.

Ratkaisu siihen, onko kaupankohde ollut sovitun mukainen ratkaistaan kokonaisvaltaisella harkinnalla.

 

Vuokrasopimusriita

Asunnon vuokraamisesta ja asunnon vuokrasopimus

Asunnon voi vuokrata määräajaksi tai toistaiseksi. Vuokrasopimus katsotaan olevan toistaiseksi voimassa, jos toisin ei katsota sovitun. Määräaikainen sopimus päättyy pääsääntöisesti sen umpeutuessa. Jatkuva vuokrasopimus päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai lakkaamiseen.

Vuorkasopimus on tehtävä lain mukaan kirjallisesti. Jos tämä muotosäännös laiminlyödään, on sillä useita seurauksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimuksen sitovuuteen ja jopa kestoon. Vaikka kirjallista vuokrasopimusta ei tehtäisi, ei se kuitenkaan tee vuokrasopimuksesta pätemätöntä.

 

Pesänjakaja

Kuka tai mikä on pesänjakaja?

Pesänjakaja on pääsääntöisesti haettava tuomioistuimelta määrättäväksi. Pesänjakajan tehtävänä on lopulta jakaa esimerkiksi kuolinpesän omaisuus kuolinpesän osakkaille. Pesänjakaja voi erityisen riitaisan pesän jakaa ilman sovintoa. Useimmiten pesä kuitenkin jaetaan sopimuksella, jonka kaikki pesänosakkaat vahvistavat.

Mihin pesänjakaja voidaan määrätä?

Pesänjakaja voidaan määrätä niin kuolinpesiä varten kuin avioliiton päätyttyä aviopuolisoiden omaisuuden jakajaksi. Jälkimmäisiä varten pesänjakaja määrätään kuitenkin äärimmäisen harvoin.

 

Osakkeenomistaja

Tämä kirjoitus keskittyy suomalaisiin osakeyhtiöihin ja niiden omistajiin, eli osakkeenomistajiin. Niin piensijoittajalla pörssiyhtiössä kuin sijoittajalla pienessä osakeyhtiössä on lakisääteisiä oikeuksia. Osakkeenomistajan oikeudet on tässä avattu yleisellä tasolla. Tässä kirjoituksessa käsitellään erityisesti pieniä suomalaisia osakeyhtiöitä.

Mitä oikeuksia on osakkeenomistajalla?

Osakkeenomistajan oikeudet riippuvat ensinnäkin siitä kuinka paljon hän omistaa yhtiöstä. Toisin sanoen kuinka monta osaketta hän omistaa yhtiöstä. Tietyissä tilanteissa ja tietyn prosenttiosuuden ylittyessä osakkeenomistajalla voi olla oikeus vaatia jopa ylimääräistä yhtiökokousta pidettäväksi. Toisaalta kaikkia osakkeenomistajia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Enemmistövalta ei demokratia

Osakeyhtiöiden hallinto eli corporate governance perustuu enemmistövaltaan. Täten piensijoittajan pitää myös tyytyä siihen, että sillä joka omistaa yhtiöstä enemmän on myös enemmän hallinnollisia oikeuksia yhtiössä. Kaikissa asioissa ei enemmistöosakkeenomistajan tarvitse kuunnella piensijoittajaa.

Osakassopimus

Osakassopimuksella kyetään yleensä ennakolta sopimaan osakkaiden välisistä suhteista tarkemmin. Osakassopimus on aina järkevä tehdä silloin, kun on tarpeen määritellä tarkemmin osakkaiden välisistä velvoitteista ja vastuista. Kolmansia sitovaa osakassopimusta on kuitenkin vaikea tehdä. Lakimiespuhelimen juristit ovat erittäin kokeneita osakassopimusten laatijoita.

Yhtiön velvoitteet suhteessa osakkeenomistajiin

Yhtiökokous

Lähtökohtaisesti osakkeenomistajat on kutsuttava osakeyhtiön hallituksen toimesta vähintään kerran vuodessa yhtiökokoukseen. Tästä kokouksesta puhutaan niin sanotusta varsinaisesta yhtiökokouksesta. Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi yhtiö voi ja tietyissä tilanteissa tulee kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle. Kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus ja jokseenkin velvollisuus osallistua yhtiökokouksiin.

Yhtiökokouksta voisi kansankielellä luonnehtia kokoukseksi, jossa tehdään harvoja, mutta yhtiön toiminnan kannalta merkittäviä päätöksiä.

Kyselyihin vastaaminen ja muut tiedonantovelvollisuudet

Yhtiön on ensinnäkin annettava tiedot sen omistajista. Lisäksi yhtiökokouksessa yhtiön johdon on vastattava asiallisiin kyselyihin yhtiön taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän lisäksi yhtiön on yleensä viimeistään varsinaisessa yhtiökokouksessa esitettävä tilikauden tilinpäätösasiakirjat.

Jos osakkeenomistajaoikeuksia rikotaan

Jos osakkeenomistajanoikeuksia rikotaan, on pääsääntöisesti rikkoja vahingonkorvausvelvollinen - riippuen mikä on vahingonaiheuttajan asema ko. yhtiössä. Yleensä on kyseessä taloudellinen vahinko ja joissain tilanteissa on vaikea yksilöidä kärsityn vahingon määrä. Lue vahingonkorvauksesta.

Toisaalta laissamme on muitakin oikeussuojakeinoja osakkeenomistajalla. Niiden soveltaminen edellyttää aina erityisiä edellytyksiä. Tällöin kannattaa aina konsultoida juristia.

Yrityksille linkki

Tietoa yrityksille siitä, mitä oikeuksia osakkeenomistajilla on yritystä kohtaan, kannattaa tutustua yrityksille suunnattuun palveluumme:

Yrityksille

 

Kiinteistön kauppa

Kiinteistön kaupassa on tärkeätä noudattaa kaupan teossa lain edellyttämiä muotomääräyksiä. Täten kauppakirjan tulee olla kirjallinen, kiinteistön kaupan tulee olla kaupanvahvistajan hyväksymä ja esimerkiksi ostajan tulee hakea saannollensa lainhuuto.

Kiinteistöriita

Kiinteistön kaupasta syntyy hyvin tavallisesti riita, kun kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa on kosteusvaurio tai hometta tai kiinteistö ei muuten vastaa sitä mitä on sovittu. Tällöin laki antaa ostajalle oikeuden vaatia vahingonkorvausta, hinnan alennusta tai mahdollisuuden purkaa kauppa. Vaihtoehto, jota tapauksessa voidaan soveltaa on riippuvainen tapauskohtaisesta arvioinnista. Epäselvissä tilanteissa ja kiinteistön riidoissa yleensäkin kannattaa turvautua lakimieheen.

Kiinteistön ostajalla on tarkastusvelvollisuus. Täten esimerkiksi salainen virhe ei katsota olevaksi, jos ostaja on perehtynyt kohteeseen ja “virhe” on tyypillinen kyseenomaisen kaltaisissa kiinteistöissä.

 

Perintöriita

Miten perintöriidassa tulee/voi menetellä?

Perintöriidat ovat valitettavan yleisiä vainajan omaisuutta jaettaessa. Perintöriita voi joissain tapauksissa johtaa siihen, että pesän varoja ei kyetä pesänosakkaille jakamaan tarkoituksenmukaisessa ajassa.

Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesälle. Pesänselvittäjä ottaa omaisuuden haltuunsa ja tekee välttämättömät toimenpiteet kuolinpesän juoksevassa hallinnossa. Pesänselvittäjän määrääminen on kuitenkin poikkeuksellista ja pesänselvittäjän palkkio maksetaan suoraan kuolinpesän varallisuudesta.

Pesänselvittäjän lisäksi voidaan kuolinpesälle määrätä pesänjakaja, joka tarvittaessa jakaa kuolinpesän.

Testamentin moittiminen

Jos testamentti rikkoo kuolinpesänosakkaitten oikeuksia, tulee näiden määräajassa tiedon testamentista saatuan moittia sitä, jottei testamentti pätevöidy suhteessa heihin.

 

Petos, törkeä petos

Kun taloudellinen taantuma on iskenyt myös Suomeen, on poliisin esitutkinnassa poikkeuksellisen paljon niin sanottuja talousrikoksia. Talousrikoksista suurinta osaa tutkitaan petoksena ja törkeänä petoksena. Ohessa on näitä kahta rikosta analysoitu hieman.

Mikä petos?

Petos on määritelty erittäin kattavasti ja juridisesti nerokkaasti lainsäädännössämme. Sen pääsanoma on seuraavanlainen: joka toisen erehdystä hyväksikäyttämällä tai tarkoituksellisesti erehdyttää toista saadakseen itselleen tai toiselle hyötyä (taikka vahingoittaakseen toista, tämä on tosin huomattavasti harvinaisempi motiivi kuin kaksi edellistä) saa toisen tekemään tai olemaan tekemättä jotakin toimenpidettä ja täten aiheuttaa toiminnallaan erehdytetylle (tai sille, jonka eduista erehdytetty on vastannut - esimerkiksi pankkivirkailija tekee erehdyksellään vahinkoa pankille, jos taas virkailija olisi mukana erehdyttämässä olisi kyseessä kavallus hänen osaltaan) on kyseessä petos. Vuonna 2003 on petoksen tunnusmerkistöön lisätty lisäksi kohta, jonka mukaan ATK-toimenpide voi täyttää petoksen tunnusmerkistön.

Mikä ero törkeään petokseen?

Törkeän petoksen tunnusmerkistö on lähtökohdiltaan sama kuin tavallisen petoksen. Törkeä petos on kyseessä silloin, kun tavoiteltu taloudellinen hyöty on ollut huomattava, tai on aiheutettu merkittävä taloudellinen vahinko, rikos tehdään käyttämällä hyväkseen erityistä luottamuksellista asemaa (juridisesti voidaan puhua lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta), rikoksessa hyödynnettään erehdytetyn erityisen heikkoa asemaa ja petos on jonkun edellä mainitun tunnusmerkistön lisäksi kokonaisuudessa arvosteltuna törkeä.

Veropetos ym. niin yksilöidyt petokset

Laissamme on lisäksi niin sanottuja yksilöityjä petossäännöksiä, joilla voi olla esimerkiksi eri seuraamukset kuin yleisillä petossäännöksillä.

Petoksen yritys on tuomittava teko myös.

 

Avioerosta yleisesti

Avioeroprosessin vireille paneminen

Avioeroprosessi tulee vireille, kun puolisoista toinen panee avioerohakemuksen vireille tuomioistuimeen. Avioeroprosessin vireille tulosta alkaa harkinta-aika, jonka jälkeen avioero voidaan myöntää. Tietyissä tapauksissa avioero voidaan myöntää ilman harkinta-aikaa.

Avioeron vaikutus puolisoiden omistussuhteisiin

Avioeron hakemisen jälkeen voidaan suorittaa aviopuolisoitten omaisuuksien erottaminen (erotus) tai osittaminen (ositus). Tässä blogitekstissä keskitytään avioero-ositukseen tai erotukseen.

Ositus

Ositus tarkoittaa avioliitto-omaisuuden ja aviovarallisuuden purkamista puolisoiden välillä. Ositusta on lähtökohtaisesti vaadittava. Jollei ositusta ole kumpikaan vaatinut, voi ositusoikeus vanhentua - käytännössä tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Puolisot voivat käynnistää omaisuuden osituksen yksissä tuumin ja sopia osituksesta. Ositus voidaan toimittaa myös pesänjakajan avulla. Tällainen tulee kuitenkin aina ositus tilanteeseen hakea erikseen.

Erotus

Erotus tarkoittaa avioliittovarallisuuden erottamista toisistaan. Erotuksen ollessa kyseessä, ei puolisoilla ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eli he ovat tehneet aiemmin avioehtosopimuksen. Erotukseen voidaan myös hakea pesänjakajaa sitä suorittamaan. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista.

Nimiperiaate avioliitossa

Avioliitto perustuu sekä osituksessa että erotuksessa niin sanottuun nimiperiaatteeseen. Toisen sanoen omaisuus on sen henkilön omaisuutta, jonka nimiin se on kirjattu.

Hyödyllinen linkki:

Väestöliitto

 

Yleisesti lomauttaminen

Mitä työsuhteen lomauttaminen tarkoittaa?

Lomauttaminen tarkoittaa työnantajan tekemää päätöstä siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Työsuhde pysyy muutoin kuitenkin voimassa. Lomautuspäätös voidaan antaa toistaiseksi voimassa olevana, eli se päättyy kun tuotannolliset tai taloudelliset syyt - joiden vuoksi lomauttamispäätös on annettu - ovat poistuneet, tai se voidaan antaa jo päätöksentekohetkellä määräaikaisena. Työn teettäminen työntekijöillä voidaan lopettaa kokonaan tai työaikaa rajoittaa lomauttamisen ajaksi.

Milloin voidaan lomauttaa?

Lomauttaa voidaan silloin, kun työantajalla on siihen taloudelliset tai tuotannolliset perusteet. Esimerkiksi kysynnän yllättävä heikkeneminen on katsottu tällaiseksi perusteeksi. Lomauttaa voidaan myös silloin, kun työnantajan mahdollisuudet ja edellytykset tarjota töitä ovat heikentyneet tilapäisesti. Tämä voi kuitenkin olla enintään 90 päivää.

Lue lisää:

Työsuojelupiirit

 

Huoneen vuokrariita

Liikehuoneen vuorkariita

Liikehuoneiston vuokraamisessa on sopimusvapaus laajempaa kuin mitä se on asuinhuoneen vuokraamisessa. Tämä sen vuoksi, että kaksi elinkeinonharjoittaa ovat pääsääntöisesti neutraaleja osapuolia sopimuksessa. Lakia sovelletaan lähtökohtaisesti tilanteissa, joissa “toisin ei ole sovittu”.

Asuinhuoneen vuokrariita

Asunnnon vuokrariidassa on laki suojelevampaa vuokralaista kohtaan. Jotkut ehdot ovat pakottavia vuokralaisen hyväksi ja sopimus voi esimerkiksi olla pätemätön tietyn sopimusehdon osalta. Vuokrariitaan sovelletaan siten soveltuvilta osiltaan sopimusta. Näyttökysymykset on helpompi näyttää toteen, jos vuokrasopimus on tehty kirjallisena, mutta laissa säädetty edellytys tämä ei ole. Näin on asianlaita esimerkiksi maanvuokraamisessa. Maanvuokraa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti muuten sopimus on mitätön.

 

Asuntoriita

Asuntoriita

Kun asunto ostetaan, on suositeltavaa, että ostaja tarkistaa ostokohteen tarkasti. Mitä kalliimmasta asunnosta on kyse sitä tarkemmin tulisi tarkistus suorittaa. Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa oikeudenmenetyksiin suhteessa asunnon myyjään. Mikäli kohdeasunnossa suoritetaan kosteusmittaus, kosteusmittauksessa tulisi turvautua mahdollisimman kokeneeseen mittaajaan.

Taloyhtiön vai myyjän korvausvastuu?

Pääsääntö on, että rakennuksen ulkotilat ja rakennuksen rakenteet ovat taloyhtiön vastuulla. Osakkeenomistaja vastaa huoneiston sisällä tapahtuvista korjaustöistä. Kuitenkin, esimerkiksi johdot, hanat ja kanavat kuuluvat pääsääntöisesti taloyhtiön vastuulle. Jos asunnossa on tehty muutostöitä, jotka ovat “parantaneet” asunnon rakenteita, mutta nämä on tehty virheellisesti, on lähtökohtaisesti muutostyön tekijällä aiheuttamastaan vahingosta korvausvelvollisuus.

Asuntoriidat ovat kuitenkin hyvin tapauskohtaisia. Suuremmissa riidoissa on hyvä turvautua lakimiehen apuun.

 

Perunkirjoitus II

Perukirjan tärkeys

Perukirja on myös pohjana perinnönjaolle ja mahdolliselle pesän selvitykselle, joten se on erittäin tärkeä asiakirja ja sen tekemisessä tulee olla huolellinen. Perukirjassa tulee olla ensiksikin kuolinpesän osakasluettelo. Osakasluettelo on myös yksi tärkeimmistä perukirjan tarkoituksista. Perunkirjoitusta ennen tulee tehdä sukuselvitys. Sukuselvitys sisältää virkatodistusketjun vainajasta aina 15-vuotiaasta lähtien. Lapsista tulee olla vain virkatodistus, josta ilmenee, että henkilö elää. Jos joku pesän osakkaista on kuollut, tulee siitäkin olla virkatodistusketju 15-vuotiaasta lähtien. Sitten lopetettaessa tiliä ja tehtäessä muita oikeustoimia, tulee aina olla sukuselvitys mukana perukirjan kanssa, jollei ole vahvistettu maistraatissa osakasluetteloa. Tällöin maistraatissa vahvistettu perukirja riittää, eikä näin ollen tarvitse olla kaikkia virkatodistuksia liitteenä.

Kenen vastuulla on perukirjan teko?

Perunkirjoituksen on ensisijaisesti velvollinen toimittamaan se osakas, joka hoitaa pesän omaisuutta. Perunkirjoituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä. Yleisenä vaatimuksena tehtävään edellytetään täysivaltaisuutta ja rajoittamatonta oikeustoimikelpoisuutta.

Mieluiten lakimiehen tehtäväksi

On erittäin tärkeä, että lakimies tekee perukirjan, koska on vaarana, että perukirjaan ei merkitä kaikkia juridisesti tärkeitä asioita. Tällaisia kohtia voivat olla esimerkiksi lesken vetoaminen oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen perillisille siinä tapauksessa, että lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison. Myös muut lesken suojasäännökset ovat tällaisia.

 

Perunkirjoitus

Perukirja ja sen teko

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Lisäaikaa on mahdollista anoa lisää. Sitä anotaan suoraan verottajalta. Perunkirjoitus on pidettävä aina jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perukirjan tietojen perusteella toimitetaan perintöverotus, joten perukirja on kuolinpesän veroilmoitus perintöverotusta varten. Perukirja on toimitettava kuukauden kuluessa yhtenä kappaleena perittävän viimeisen asuinkunnan verotoimistolle. Jos perinnönjako on toimitettu, jakokirja on liitettävä perukirjan oheen.

Mitä perukirjassa on tultava ilmi?

Perukirjassa on sekä perinnönjättäjän että lesken omaisuusluettelo sisältäen varat ja velat. Varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne olivat kuolinhetkellä. Mikäli kuolinpesässä on alaikäinen tai edunvalvojan edustama osakas, on perukirja samalla selvitys holhousviranomaiselle valvontaa varten. Alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista on suurempi kuin 15 000 euroa. Tämän vuoksi perukirjasta on kuukauden kuluessa perunkirjoituksen päättymisestä toimitettava jäljennös maistraattiin.

Hyödyllisiä linkkejä:

Verottaja

Wikipedia

 

Vahingonkorvaus

Mitä vahinkoa korvataan?

Suomessa vahingonkorvausta voi hakea siltä, joka tahallaan tai tuottamuksellaan aiheuttaa toiselle vahinkoa. Vahingonkorvauksen päälaki eli niin sanottu lex generalis on vahingonkorvauslaki. Sitä sovelletaan vahingon korvaamiseen, jos poikkeamiseen ei ole edellytyksiä (kts. vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §). Lähtökohtaisesti (vahingonkorvauslain mukaan) vahingonkorvausvelvollisuus on täysimääräinen, eli vahingonaiheuttajan on korvatta kaikki vahingosta aiheutuneet kulut. Kuitenkin vahingonkorvauksen suuruutta on mahdollista kohtuullistaa.

Alaikäisen korvausvelvollisuuden osalta on kohtullisuusarviointi aina paikallaan.

Vahingonkorvauksen määrä

Vahingonkorvauksen määrä on aina erittäin tapauskohtainen. Lakimieheen on hyvä turvautua, jos on epäselvyyttä vahingon aiheuttajan vastuusta tai korvauksen määrästä.

 

Tietoa ulosotosta

Milloin ulosottoon voi siirtyä?

Ulosottoon voi turvautua velkoja, jolla on lainvoimainen saatava. Kuitenkin verot ja jotkut muut julkiset maksut ovat suoraan ulosmittauskelpoisia. Ulosottoon siirryttään tyypillisesti lainvoimaisen tuomion kanssa, kun velallinen ei kykene maksamaan velkaansa. Lähtökohtaisesti velkoja voi viedä lainvoimaisen saatavansa suoraan ulosottoon.

Mitä ulosotto tarkoittaa?

Ulosotto on julkisoikeudellinen viranomaisprosessi, jossa viranomainen, eli kihlakunnan ulosottomies (aiemmin niin sanottu avustava ulostottomies) tai tätä ylempi kihlakunnanvouti ulosmittaa velkojan saatavan velalliselta. Ulosotto on niin sanottua erityistäytäntöönpanoa, koska siinä suoritusta haetaan lähtökohtaisesti vain yhdelle saatavalle. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan näin aina ole. Ulosoton ollessa julkisoikeudellista toimintaan sovelletaan siihen hyvän hallinnon vaatimuksia ja esimerkiksi päätösten tulee olla perusteltuja.

Ulosotto ja tilitys

Lähtökohta on ulosotossakin aina, että velalliselta saadaan käteisellä rahalla velka suoritetuksi. Jos velallisella ei ole käteistä rahaa tarpeeksi velan suorittamista varten, joutuu ulosottomies realisoimaan eli myymään ja muuttamaan rahaksi velallisen omaisuutta. Tämän jälkeen raha tilitetään velkojille. Tätä kutsutaan ulosottotilitykseksi.

Poikkeustilanteita

On tyypillistä, että velallinen yrittää siirtää omaisuuttaan kolmannelle taholle, kun velallinen on joutunut maksuvaikeuksiin. Tämän tyyppiset omaisuuden siirrot ovat tapauskohtaisesti kuitenkin ulosottomiehen arvioinnin perusteella joko peräytettävissä tai muutoin keinotekoisten poikkeussääntöjen avulla kumottavissa. Tapauskohtainen arviointi on useimmiten niin sanottu voutitasonratkaisu.

Tietoa ulosotosta

Ulosotossa ilmenevän epäselvyyden ratkaisemisessa kannattaa aina lähestyä ensin ulosottomiestä. Tämä pätee sekä velalliseen että velkojaan. Erikoistilanteissa ja ulosottomiehen toimintaa arvioitaessa kannattaa sekä velkojan että velallisen konsultoida juristia, joka tuntee ulosottolainsäädännön.

Ulosottovelallisen kannattaa tutustua seuraaviin sivuihin ja tietoihin mitä sieltä löytyy ulosotosta:

Wikipedia

Oikeuslaitoksen virallistietoa

Oikeuslaitoksen virallistietoa velalliselle

Ulosottovelkojalle löytyy tietoja oheisesta linkistä:

Oikeuslaitoksen virallistietoa

 

Puolisoiden omaisuudet

Terminologia

Ensinnäkin kaksi tärkeätä termiä. Avopuolisoilla tarkoitetaan pariskuntaa, jotka asuvat yhdessä samassa osoitteessa, mutta eivät ole naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Aviopuolisot ovat keskenään naimisissa.

Omaisuuden rakenne

Aviopuolisoiden omaisuudet ovat näiden omia ja he voivat tehdä keskenään ja ulkopuolisten tahojen kanssa sopimuksia ja oikeustoimia aivan kuten kaikki muutkin. Puolisot voivat myydä ja vaihtaa omaisuutta samalla tavalla kuin ennenkin. Avio-oikeus toisen omaisuuteen on odottava. Katso yleistieto-osuutemme lakimiespuhelin.

Avopuolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Jos liitto päättyy eroon, kumpikin puolisoista pitää omansa. Yhteinen omaisuus jaetaan lainsäädäntömme perussäännösten mukaan puoliksi.

Mitä avio-oikeus tarkoittaa?

Esimerkki

Alkutilanteessa nainen omistaa asunnon, jossa avopuolisot asuvat yhteisen lapsensa kanssa, eikä miehellä ole mitään omaisuutta. Nainen kuolee. Tällöin pariskunnan yhteinen lapsi perii asunnon ja avopuoliso ei saa mitään.

Jos pariskunta olisi ollut naimisissa mies olisi saanut vastaavassa tilanteessa puolet asunnosta ja yhteinen lapsi toisen puolikkaan.

Toiselle puolisolle lahjoittaminen

Vuodesta 1992 lähtien puolisot ovat myös voineet lahjoittaa toisilleen omaisuutta. Aiemmin tämä oli sallittua vain, jos lahja oli “tyypillinen” ja tavanomainen. Esimerkiksi syntymäpäivälahja.

 

Mikä on rikos?

Rangaistusedellytys

Muodollisesti rikos on teko, josta on säädetty rangaistus. Rangaistukset määritellään laissa. Jotta kysymys olisi rikoksesta, on teon oltava oikeudenvastainen ja syyllisyyttä osoittava sekä tunnusmerkistönmukainen. Laissa on jokaisen rikoksen nimen jälkeen mainittu tunnusmerkistö, jonka on toteuduttava kyseisen teon kohdalla, jotta kysymyksessä olisi rikos. Katso wikipedia.

Lakisääteinen

Rikoksista on säädettävä lailla, ja tuomioistuimen on noudettava lainsäädäntöä tuomitessaan. Lähtökohtana on, että ihminen on syytön, kunnes hänet on tuomioistuimessa todettu syylliseksi. Rikoksen selvittämiseksi poliisilla on kuitenkin oikeus käyttää pakkokeinoja, esimerkiksi oikeus pidättää henkilö tai suorittaa kotietsintä. Pakkokeinojen käyttö on lainsäädännön puitteissa kuitenkin tiukasti rajattua.

Tahallisuus tai tuottamus

Rikos edellyttää tekijältään tahallisuutta tai tuottamusta, esimerkiksi huolimattomuutta. Rikos voi siis ilmetä sekä toimintana että laiminlyöntinä. Jos tahallisuus tai tuottamus puuttuu, on kyseessä tapaturma. Rikoksentekijän tulee myös olla syyntakeinen, eli hän on ymmärtänyt tekonsa seuraukset. Syytetty voidaan määrätä mielentilatutkimukseen, jos tämän syyntakeisuus asetetaan kyseenalaiseksi. Alle 15-vuotias ei Suomessa ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. On kuitenkin huomattavaa, että vahingonkorvausvelvollisuus ei tunne alaikäisyyttä. Täten alaikäinenkin on pääsääntöisesti korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Joskus korvausvelvollisuus voi kohdistua tämän huoltajaan.

Oikeuttamisperuste

Tietyissä tapauksissa muutoin rikoksena tuomittava teko ei aina ole oikeudenvastainen. Tällöin teolle täytyy laista löytyä jokin oikeuttamisperuste. Oikeuttamisperusteita ovat esimerkiksi hätävarjelu, pakkotila, oikeus voimakeinojen käyttöön sekä ns. jokamiehen kiinniotto-oikeus. Lainsäädäntö määrittelee nämä oikeuttamisperusteet yksityiskohtaisesti.

Syyte

Epäillystä rikoksesta voidaan nostaa syyte yleisessä tuomioistuimessa. Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia eli syyttäjän on nostettava syyte omasta aloitteestaan. Osa rikoksista on puolestaan asianomistajarikoksia, eli syyttäjä saa nostaa syytteen vain asianomistajan pyynnöstä. Tuore juttu on Helsingin Sanomissa tänään 15.5.2009, kun mies toi kaapatun pojan Suomeen. Ilmeisesti ei rikkonut Suomen lakia kuitenkaan?

 

Mikä on sopimus?

Yksityisen ihmisen on joissain tilanteissa vaikeata saada selville, milloin hän on tehnyt sopimuksen ja milloin ei. Toisaalta vahingossa sopimukseen joutuminen on periaatteessa mahdotonta. Sopimuksen teko edellyttää molemmilta osapuolilta suostumusta sopimukseen. Yleisesti sopimusoikeutta on arvioitu wikipediassa.

Sopimuksen syntyminen

Sopimukselle on ominaista sen osapuolia koskeva sitovuus. Jotta sopimus olisi oikeudellisesti pätevä, täytyy eräiden sopimuksen synnyn edellytysten toteutua. Sopimuksen syntyminen edellyttää molempien osapuolten tahdonilmaisua sekä lainsäädännössä säädeltyjen edellytysten toteutumista. Tällaisia edellytyksiä ovat esimerkiksi sopimuksen tekijän oikeustoimikelpoisuus. Hyvän tavan vastainen ja muu laissa säännelty toiminta sekä tilannekohtaiset häiriöt voivat puolestaan aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden.

Sopimusten pätemättömyys

Sopimuksentekoon liittyvien yleisten edellytysten vastaisuus tai tilannekohtaiset häiriöt sekä eräiden muotovaatimusten noudattamatta jättäminen voivat aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden. Lainvastainen sopimus ei tule sitovaksi. Sopimus voi käydä lainvastaisuuden perusteella täysin mitättömäksi tai pätemättömyys voi ilmetä sopimuksen osittaisena tehottomuutena.

 

Edunvalvonta

EDUNVALVONTA

Alaikäisen edunvalvonta

Alaikäinen eli alle 18-vuotias on lain mukaan vajaavaltainen ja edunvalvonnan alainen.
Alaikäisen edunvalvojana toimii yleensä hänen huoltajansa. Alaikäisellä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, mutta hänellä on oikeus tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia, mutta keskeiset oikeustoimet alaikäisen puolesta tekee hänen edunvalvojansa. Usein ongelmia aiheuttaa kysymys alaikäisen tekemän oikeustoimen pätevyydestä.

Täysi-ikäisen edunvalvonta

Lain mukaan täysi-ikäinen voidaan asettaa edunvalvonnan alaiseksi, mikäli hänen asioidensa todetaan vaativan hoitoa. Tällaisia tapauksia voi olla esimerkiksi ikääntymiseen liittyvät terveyden häiriöt, kuten dementia. Lain mukainen holhoustoimijärjestelmä käsittää kuusi toimintamahdollisuutta edunvalvonnan järjestämiseen päämiehen tukena toimivasta edunvalvojasta päämiehen vajaavaltaiseksi julistamiseen. Päätöksen täysi-ikäisen edunvalvonnasta tekee tilanteesta riippuen joko maistraatti tai käräjäoikeus.

 

Taloyhtiöistä

Taloyhtiön tilojen ja alueiden hallinnoinnista

Taloyhtiöissä niin sanottu hallintokoodi on vähemmän tunnettu kuin elinkeinotoimintaa harjoittavissa yhtiöissä. Lainsäädäntömme on melko passiivisesti säätänyt taloyhtiön käytännön asioiden hallinnoinnista, koska useimmiten toimintatavat selkeytyvät tapakäytännön kautta. Aina ei kuitenkaan tässä onnistuta, ja erimielisyydet asuntoyhtiön sisällä saattavat johtaa pattitilanteeseen, jossa taloyhtiön toiminta on erimielisyyden vuoksi täysin pysähdyksissä. Tämä ei tietenkään ole kenenkään asukkaan edun mukaista. Onkin tyypillistä, että yhteisistä tiloista ja alueista syntyy erimielisyyksiä taloyhtiön sisällä.

Hallinnointikeinoja ja taloyhtiön säännöt

Ongelmatilanteita on aina tarpeen kartoittaa ennakolta. Esimerkiksi yhteisten alueiden käytöstä kannattaa tehdä seikkaperäiset sopimukset, jotka yhtiö vahvistaa. Yksi tapa on ottaa kyseenomaisia sääntöjä yhtiöjärjestykseen, mutta tämä voi käytännössä osoittautua raskaaksi menettelytavaksi. Yhtiöjärjestyksen muutoksen voi tehdä ainoastaan yhtiökokouksessa ja siellä tehtäessä se on niin sanottu määräenemmistöpäätös. Toinen vaihtoehto on sopia tiettyjen osakkaiden välisin sopimuksin tilojen ja alueiden käytöstä, tämä sopimus tulee kuitenkin olla yhtiöjärjestyksen ja lainsäädännön mukainen.

Esimerkkitapaus

Taloyhtiön grillialueen käytöstä oli syntynyt riitaa, kun yhtiössä ei päästy sopuun grillin käyttöajoista ja siellä olevien tavaroiden käytöstä. Riita oli johtanut tilanteeseen, jossa kukaan yhtiön asukkaista ei kyennyt hyödyntämään aluetta tarpeidensa mukaan ja grilli oli vähäisessä käytössä. Yhtiökokouksessa ei sovintoa saatu aikaiseksi, koska grillialuetta käytti ainoastaan muutama suuren taloyhtiön asukkaista. Lopputuloksena oli, että alueesta sovittiin kyseenomaisen grillialueen käyttöön oikeutettujen osakkaiden välillä.

Uusi laki tulossa

Uusi asunto-osakeyhtiölaki on parhaillaan valmistelussa. Sen piti alun perin tulla voimaan tämän vuoden alussa, mutta se on siirtynyt näillä näkymin loppuvuoteen.

 

Kiinniotto-oikeudesta

Kenet saa ottaa kiinni?

Niin sanottu jokamiehen kiinniotto-oikeudella tarkoitetaan, että yksityishenkilö saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän. Pakkokeinolain mukaan kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.

Mistä teosta voi ottaa kiinni?

Jokamiehen kiinniotto-oikeus koskee laajasti eri rikosnimikkeitä. Epäilyn saa ottaa kiinni, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Kiinniotto-oikeus ei velvollisuus

Epäilty on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Sivullisen ei ikinä kannata riskeerata omaa turvallisuuttaan ja vaaratilanteessa kannattaa aina ensisijaisesti soittaa poliisille ja painaa mieleen epäillyn ulkonäkö ja etenemissuunta. Katso lisää finlex.

 

Työsuhteen päättämisestä

Työsuhteen päättämisen perustelemisvelvollisuus

Työnantajan tulee aina perustella työsuhteen päättämisen. Suomen lainsäädäntö tuntee pääsääntöisesti kaksi tapaa, joilla työsuhde voidaan päättää. Työntekijä voidaan irtisanoa tai työsopimus voidaan purkaa. Yleiskielessä puhutaan “potkuista”, mutta lainsäädäntö ei kyseenomaista termiä tunne. Potkuilla viitatataan polysemisesti joko irtisanomiseen tai purkuun.

Irtisanomisaika

Lainsäädännössämme on yleiset irtisanomisajat sekä erikseen irtisanomisajat poikkeustilanteissa. Purkamisessa ei pääsääntöisesti ole lainkaan irtisanomisaikaa. Yleiset irtisanomisajat riippuvat pääosin työsuhteen kestosta.

Onko työsuhde päätetty lainmukaisesti?

Usein työsuhteen päättäminen saa työntekijän pohtimaan, onko sopimus päätetty lainmukaisesti. Asia kannattaa aina epäselvissä tilanteissa varmistaa lainosaajalta.

 

Karanteenista

Voiko Suomessa joutua karanteeniin?

Sikainfluenssan levitessä on ihmisiä laitettu karanteeniin ympäri maailmaa. Myös suomalaisia on joutunut karanteeniin. Katso Helsingin Sanomat 8.5.2009.

Taudinkantaja ja epäilty kantaja

Suomessa voidaan myös laittaa taudinkantaja karanteeniin, mikäli viranomaiset näin määräävät. Tartuntatautilain mukaan yleisvaarallisen taudinkantaja voidaan tiettyjen viranomaisten määräyksestä laittaa karanteeniin. Taudinkantajan lisäksi myös sivullinen voidaan määrätä karanteeniin. Tartuntatautilain 15 a §:n mukaan voidaan karanteeniin määrätä määräaikaisesti henkilö, joka on altistunut tai jonka voidaan perustellusti epäillä altistuneen edellä tarkoitetulle tartuntataudille, mutta joka ei terveydentilansa vuoksi tarvitse sairaalahoitoa. Katso finlex.

Toivotaan, että kyseenomaista lainkohtaa ei jouduta soveltamaan sikainfluenssan tai muunkaan taudin osalta.

 

Kuluttajakauppa

Kuluttajakauppa on tavaran eli irtaimen esineen kauppaa, jossa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Laissa olevien säännöksien tarkoitus on suojella heikompaa osapuolta eli kuluttajaa.

Kuluttajakaupan kohde

Kuluttajakaupan kohteena olevassa irtaimessa esineessä on virhe, jos se ei vastaa sovittua. Kuluttajalla on tällöin oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Lainsäädäntö määrittelee tarkemmin korvauksen perusteet ja myyjän vastuun erilaisista virheistä.

Vahingonkorvaus

Kuluttajakaupan vahingonkorvaukseen sovelletaan yleisiä vahingonkorvausoikeuden periaatteita, pääsääntönä on täyden korvauksen periaate. Joissain tapauksissa korvattavaksi voi tulla myös tuotevahingot eli muuhun omaisuuteen kohdistuneet vahingot, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi viallisten tekstiilien aiheuttamia vahinkoja pyykinpesukoneelle.

Kaupankohteen luovutus

Jos kaupan kohteena ollutta tavaraa ei luovuteta ollenkaan tai se luovutetaan liian myöhään, on kysymys myyjän viivästyksestä. Ostajalla on tällöin lain mukaan oikeus vahingonkorvaukseen viivästyksen aiheuttamista välittömistä kustannuksista, kuten asian selvittelystä aiheutuneista puhelinkustannuksista.

 

Testamentista

Jos perittävä haluaa poiketa perimysjärjestyksestä tai määrätä omaisuutensa käyttämisestä kuolemansa jälkeen, hän voi tehdä testamentin. Testamentti on ainoa tehokas tapa tällaisten määräysten antamiseen. Testamentin voi tehdä testamenttauskelpoinen henkilö. Testamentin voi tehdä pääsääntöisesti vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Jos henkilö solmii avioliiton ennen kuin täyttää 18 vuotta, saavuttaa henkilö testamenttauskelpoisuuden.

Testamentintekokelpoisuus ja sen menetys

Henkilö voi menettää kelpoisuuden tehdä testamentin, jos esimerkiksi sairauden vuoksi henkilö ei pysty normaaliin päätöksentekoon. Testamenttikelpoisuuden puuttuessa, ei ole mahdollista tehdä pätevää testamenttia. Testamentilla on tiukat muotovaatimukset. Vähimmäismuotona on allekirjoitettu ja todistettu asiakirja. Testamentin tulee olla kirjallinen. Päiväyksen puuttuminen ei ole muotovirhe, mutta päiväys on kuitenkin syytä merkitä testamenttiin. Allekirjoittamaton testamentiksi nimetty asiakirja on testamenttina pätemätön. Testamentin tulee todistaa oikeaksi kahden 15 vuotta täyttäneen esteettömän ja yhtä aikaa läsnä olevan henkilön. Tätä on noudatettu erittäin tiukasti oikeuskäytännössä. Todistajien tulee olla siis yhtä aikaa paikalla ja todistavat näin ollen testamentintekijän allekirjoituksen oikeaksi. Todistajien tulee tietää, että todistettava asiakirja on testamentti, mutta testamentin sisällöstä todistajien ei tarvitse tietää. Testamentinsaaja tai hänen lähisukulaisensa taikka testamentin tekijän lähisukulaiset eivät kelpaa todistajiksi. Kun kääntyy lakimiehen puoleen, tällöin hoituu myös lainmukainen todistelu ja näin varmistuu, että testamentti on oikein tehty. Jos testamentintekijä on sairauden tai muun syyn takia estynyt tekemään edellä mainittujen muotosäännösten mukaisesti, saa testamentin tehdä suullisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, tai todistajattakin omakätisesti allekirjoittamallaan asiakirjalla.

Testamenttityypit/omistusoikeustestamentti

Testamenttien päätyypeistä käytännössä tärkeimmät ovat omistusoikeustestamentti sekä hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentti tarkoittaa sitä, että omistusoikeus siirtyy testamentin saajalle. Tällöin testamentilla omistusoikeuden saanut saa täyden määräämisvallan testamentilla saatuun omaisuuteen. Hän voi siten vapaasti myydä tai lahjoittaa omaisuutta eteenpäin. Testamentilla omistusoikeuden saanut voi määrätä omaisuudesta myös kuolemansa varalta. Tämä myös tarkoittaa sitä, että testamentilla omistusoikeuden saanut myös maksaa perintöverot siitä perinnöstä, jonka hän saa. Koska perintövero on sitä ankarampi mitä suurempi on perintö, tämä tarkoittaa omistusoikeuden saajalle merkittävää perintöveroa, jos omaisuutta on paljon.

Hallintaoikeustestamentti

Hallintaoikeustestamentilla tarkoitetaan sitä, että hallintaoikeuden saanut ei saa omistusoikeutta perittyyn omaisuuteen vaan hän saa joko elinikäisen tai määräaikaisen oikeuden käyttää omaisuutta. Käytännössä hallintaoikeustestamentissa on kaksi saajaa. Toinen saa oikeuden käyttää omaisuutta ja toinen saa omistusoikeuden omaisuuteen. Omistaja ei kuitenkaan voi käyttää omaisuutta ennen kuin testamenttiin perustuva hallintaoikeus on lakannut. Hallintaoikeuden saanut saa hallita omaisuutta, mutta ei saa myydä taikka lahjoittaa omaisuutta eteenpäin ilman perillisten suostumusta. Hallintaoikeuden haltija ei ole perintöverovelvollinen ja näin ollen ei maksa perintöveroa.

Testamentin perintöverosuunnittelu

Testamentin avulla pystyy tekemään kätevästi perintöverosuunnittelua. Puolisot pyrkivät enenevässä määrin suunnittelemaan perintöverotuksen sillä tavalla, ettei ensiksi kuolleen jälkeen leski joudu maksamaan perintöveroa. Tällöin sopivin olisi hallintaoikeustestamentti. On syytä kuitenkin muistaa, että hallintaoikeustestamentin kohdalla kuitenkin varsinaiset perilliset kuten esimerkiksi rintaperilliset joutuvat maksamaan osuudestaan perintöveroa, vaikka eivät vielä mitään perintöosuudesta saisikaan, kun testamentin mukainen hallintaoikeus on sen haltijalla. Varsinaisten perillisten perintöveroon tehdään kuitenkin hallintaoikeusalennus hallintaoikeustestamentin tapauksessa.

Testamentti on aina tekijän viimeinen tahto ja testamentti on syytä tehdä täsmällisesti sekä perhetilanne huomioon ottaen. Siksi on tärkeää kääntyä lakimiehen puoleen, jotta varmasti viimeinen tahto toteutuisi ja vältettäisiin myöhemmät tulkintaongelmat.