Kun taloudellinen taantuma on iskenyt myös Suomeen, on poliisin esitutkinnassa poikkeuksellisen paljon niin sanottuja talousrikoksia. Talousrikoksista suurinta osaa tutkitaan petoksena ja törkeänä petoksena. Ohessa on näitä kahta rikosta analysoitu hieman.

Mikä petos?

Petos on määritelty erittäin kattavasti ja juridisesti nerokkaasti lainsäädännössämme. Sen pääsanoma on seuraavanlainen: joka toisen erehdystä hyväksikäyttämällä tai tarkoituksellisesti erehdyttää toista saadakseen itselleen tai toiselle hyötyä (taikka vahingoittaakseen toista, tämä on tosin huomattavasti harvinaisempi motiivi kuin kaksi edellistä) saa toisen tekemään tai olemaan tekemättä jotakin toimenpidettä ja täten aiheuttaa toiminnallaan erehdytetylle (tai sille, jonka eduista erehdytetty on vastannut - esimerkiksi pankkivirkailija tekee erehdyksellään vahinkoa pankille, jos taas virkailija olisi mukana erehdyttämässä olisi kyseessä kavallus hänen osaltaan) on kyseessä petos. Vuonna 2003 on petoksen tunnusmerkistöön lisätty lisäksi kohta, jonka mukaan ATK-toimenpide voi täyttää petoksen tunnusmerkistön.

Mikä ero törkeään petokseen?

Törkeän petoksen tunnusmerkistö on lähtökohdiltaan sama kuin tavallisen petoksen. Törkeä petos on kyseessä silloin, kun tavoiteltu taloudellinen hyöty on ollut huomattava, tai on aiheutettu merkittävä taloudellinen vahinko, rikos tehdään käyttämällä hyväkseen erityistä luottamuksellista asemaa (juridisesti voidaan puhua lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta), rikoksessa hyödynnettään erehdytetyn erityisen heikkoa asemaa ja petos on jonkun edellä mainitun tunnusmerkistön lisäksi kokonaisuudessa arvosteltuna törkeä.

Veropetos ym. niin yksilöidyt petokset

Laissamme on lisäksi niin sanottuja yksilöityjä petossäännöksiä, joilla voi olla esimerkiksi eri seuraamukset kuin yleisillä petossäännöksillä.

Petoksen yritys on tuomittava teko myös.