Takaajan asemasta

Lakimiesblogissa on aiemminkin kirjoitettu takauksesta. Takaajan asema on riippuvainen sovellettavasta laista ja sopimuksesta. Yleislaista poiketaan, jos erityislaissa säädetään tarkemmin. Takauksiin suhtaudutaan myös lainsäädännössä eri tavoin, riippuen pitkälti minkä tyyppisestä takauksesta on kyse.

Yritystakaaja

Yritysten velanannossa vaaditaan yleisesti takaajaksi luonnollista henkilöä. Esimerkiki avointen yhtiöiden velanannossa (tässä “AY-takaus”) vaaditaan usein takaajaksi omistajan lisäksi tämän puolisoa tai muuta, kolmatta henkilöä. Kommandiittiyhtiössä (tässä “Ky-takaus”) on voidaan velkavastuuta laajentaa vastaavin tavoin.

Osakeyhtiöt muodostavat erillisen varallisuuspiirin, jonka vuoksi suurempi velaksianto suojataan lähestulkoon aina vakuuksin. Näistä tyypillisin on takaus (tässä “Oy-takaus”).

Ay-, Ky- ja Oy-takaus vaaditaan pääsääntöisesti yhtiön omistajilta ja toimijoilta. Oy-takauksella voidaan velkojan näkökulmasta laajentaa omistajan vastuuta tämän sijoittamasta omapääomasta myös muuhun omaisuuteen.

Takaus ja sopimusoikeus

Takauksiin sovelletaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja yleistä sopimusoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pakottava lainsäädäntö on aina takaajan puolella, mutta muutoin voivat osapuolet sopia toisin. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee takauksen laajuuden ja pätevyyden.

Takaus terminologiaa

Päävelka määritetään usein toisen henkilön velaksi, josta takaaja vastaa. Takaajan asemassa olevan tai sellaiseksi ryhtymistä harkitsevan, tulee ymmärtää, että hän on vastuussa velasta, jos itse päävelallinen ei kykene velkaa maksamaan. Yhtiön ollessa takaaja (Ay-takaaja ja Ky-takaaja) voi takausvastuu tulla jopa omistajien maksettavaksi. Omistajien oletetaan tämän ymmärtävän toimiessaan ko. yhtiöissä. Erityistakauksella voidaan taata vain ja ainoastaan tiettyjä velkaeriä tms.