Yhtiökokoukset

Yhtiökokouksella on ylin päätösvalta taloyhtiötä ja sen osakkaita koskevissa asioissa. Yhtiökokous päättää asioista, joita ei ole laissa tai asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä uskottu yhtiön hallitukselle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä yhtiökokouksen päätettäväksi muitakin asioita. Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa. Hallitukseen ei voi tulla valituksi vasten tahtoaan.

Yhtiökokous on osakkeenomistajalle tärkeä tapa saada äänensä kuuluviin taloyhtiössä sekä vaikuttaa omistuksensa arvoon ja syntyviin kustannuksiin. Tämän kannalta tärkeä on osakkeenomistajan oikeus esittää asunto-osakeyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle tarkentavia kysymyksiä kaikista yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.

Osallistumiseen oikeutetut

Jokainen asunto-osakkeen omistaja eli osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen, jos niin haluaa. Osakkeenomistajalla saa olla kokouksessa mukana avustaja. Myös valtakirjalla tai muuten luotettavasti valtuutettua edustajaa saa käyttää, jos osakkeenomistaja ei itse pääse kokoukseen. Jos osakkeenomistaja on oikeushenkilö, sitä edustaa sitä lain nojalla edustamaan oikeutettu henkilö. Joskus myös asukas saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Näin on sellaisten yhtiökokousten osalta, joissa käsitellään:

  • vuokratun huoneiston tai yhteisten tilojen käyttöön merkittävästi vaikuttavia kunnossapito- ja muutostöitä, esimerkiksi remontteja:
  • taloyhtiön järjestyssääntöjä; tai
  • yhteisten tilojen käyttöjä.

Taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijä saavat olla läsnä yhtiökokouksessa, jos yhtiökokous ei yksittäistapauksessa muuta päätä. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja voivat olla läsnä tarpeen vaatiessa.

Varsinainen yhtiökokous

Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä on pidettävä varsinainen yhtiökokous. Tässä kokouksessa täytyy päättää:

  • tilinpäätöksen vahvistamisesta;
  • voiton käyttämisestä;
  • vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;
  • talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle;
  • hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei asunto-osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin; ja
  • muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.

Ylimääräinen yhtiökokous

Ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää aina tarpeen vaatiessa, jos hallitus niin päättää, yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai jos tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkaat vaativat sitä asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.

Ylimääräiselle yhtiökokoukselle on usein tarvetta silloin, kun varsinaisen yhtiökokouksen asialistalla on runsaasti yhtiökokouksessa päätettäviä asioita.

Yhtiökokouksen laillisuus

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Asunto-osakeyhtiölaki sisältää tarkat määräykset muun ohella yhtiökokouksen koolle kutsumisen toteuttamisesta ja sen ajankohdasta. Näitä on noudatettava tarkoin, jotta yhtiökokous on laillinen.

Päätöksenteko

Yhtiökokous on päätösvaltainen, jos kokouksessa on paikalla yksikin osakkeenomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kutienkin edellyttää muutakin. Puhevaltaa käyttävät osakkeenomistajat ja joissakin tapauksissa myös asukkaat. Osakkeenomistajalla on aina oikeus äänestää yhtiökokouksessa ja tehdä sille esityksiä.

Yhtiökokouksen päätöksissä on pääsääntönä yksimielisyys. Yleensä tämä saavutetaan niin, että hallituksen tekemä päätösehdotus yksinkertaisesti hyväksytään sellaisenaan. Äänestys on järjestettävä silloin, jos yksimielisyyttä ei saavuteta. Tällöin äänestetään useammasta esitetystä päätösvaihtoehdosta.

Osakkeiden tuottamasta äänimäärästä määrätään yhtiöjärjestyksessä. Yleistä on, että kukin osake tuottaa yhden äänen. Osakeryhmä eli huoneiston hallintaan oikeuttavien useamman osakkeen kokonaisuus voi joskus myös tuottaa yhden äänen. Kaikilla osakeryhmään kuuluvilla osakkeilla voi äänestää vain samaa päätösvaihtoehtoa, vaikka kyseisellä huoneistolla olisi useampi kuin yksi omistaja. Yhden osakkeenomistajan äänimäärä voi olla enintään 20 prosenttia yhtiökokouksessa edustettuna olevien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (äänileikkuri).

Osakas ei voi koskaan äänestää asiassa, jossa hän on esteellinen. Tämä koskee asioita, joissa osakkaan ja taloyhtiön edut joutuvat ristiriitaan ja joista olisi odotettavissa etua tai haittaa osakkaalle tai hänen perheenjäsenelleen.